Galathean puretun teak-kannen kunto oli yllättävän hyvä – 55 vuoden käytön jälkeen. Vesi on tehnyt menneiden vuosien aikana hieman salakavalasti tuhoja rustirautojen ympärillä. Ensin kosteus ja sittemmin meri- ja sadevesi on päässyt vähitellen rustirautojen kohdilta teakin ja vanerin väliin ja alas rungon tukirakenteisiin…

Olen viimeisen 10 vuoden aikana usein miettinyt ja ihmetellyt, että mistä kansi oikein vuotaa, kun vettä on tipahdellut aina eri paikoista sisätiloihin. Teak-rimoitus on näyttänyt päällisin puolin ehjästä. Olen näin uusinut useita metrejä rimakannen saumoja. Paikkaus ei varmaan ole ollut ihan turhaa mutta varsinaiseen ongelmaan tällä ei ole ollut vaikutusta. Kun teak-rimojen liimaukset ovat eri puolilla pettäneet ja teak on irronnut vanerista, niin vesi on päässyt vapaasti liikkumaan rakenteiden välissä. Viime vuosien aikana oireilu on vaan lisääntynyt: välillä keulasta, välillä karttapöydän kohdalta, keittiön kohdalta jne. Lopulta uskoin, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin purkaa koko kansi.

Teakin poistamisen jälkeen todellakin selvisi, että molemmin puolin rustirautojen ympäriltä kansivaneri on täysin laho. Leikkasin Feinin leikkuuterää käyttäen vanerin noin 1,5-2 metrin pituisen ja 30-40 senttiä leveän aukon lisätutkimuksia varten. Palkinkannattimessa oli molemmin puolin pahoja lahovarioita. Lahonnut puuta sain paikoin irroitettua sormilla. Poistin kummaltakin puolelta kaiken vaurioituneen puun pois. Paapuurin puolelle jäljelle jäin reilun metrin matkalta vain muutaman sentin verran tervettä puuta. Styyran puolelle jäi sentään vähän ennemmän. Tutkin myös kannen muut rakenteet vaurioiden varalta. Onneksi mitään muita kohtia ei löytynyt.

Parin päivän pohdinnan jälkeen sovimme venepuusepän kanssa, että palkinkannattimet uusitaan kokonaan noin parin metrin matkalta. Samalla vaihtoon menevät pistopalkit. Ne olivat ihan hyvässä kunnossa vaikka osassa oli myös lahovaurioita. Rakenteiden lujuuden kannalta parasta kuitenkin oli, että palkin ja kannattimen välinen puuliitos olisi mahdollisimman luja. Myös skanktäkin (skarndäck) uusimista ihan kokonaan mietin. Molemmilta puolilta sovittiin uusittavaksi vain reilun parin metrin mittainen osuus.

Selvää oli, että kansiremontin kustannukset nousisivat näin tuntuvasti ja työtunteja tulisi reilusti lisää. Vanhan palkin irrottaminen edellytti lisää purkutyötä: sisältä piti irrottaa sähköjohtoja ja eri pultteja piti sahata useampi poikki. Tilasin myös rustirautojen 6 mm tukipultit (DIN 603 + ruuvit) Helsingin Rakennuskiinnikkeestä.

Kannattimien ja pistopalkkien veistämisen sekä asentamisen jätin suosiolla puusepän tehtäväksi. Lopputulos oli erittäin hyvä ja rakenteista tuli varmasti uuden veroisia. Lisäksi kannen tueksi asennettiin vielä uudet astinlaudat, jotka tukevoittavat myös kansirakennetta. Vaneri tuntuu sangen ohuelta. Kansivanerin uusimista kokonaan en edes miettinyt koska vanha oli edelleen käyttökelpoinen. Se edellytti vain pientä paikkailua ja tasoittamista (tästä juttua eri kirjoituksessa.

Uusi vaneri liimattiin ja kiinnitettiin vielä ruuveilla. Vanhan ja uuden vanerin välinen liitos tehtiin niin, että vanhan reuna höylättiin viistoksi ja uusi vaneri painettiin siihen liimalla ja ruuveilla kiinni. Kun liima oli kuivunut, puuruuvit poistettiin ja sauma hiottiin tasaiseksi.

Työmäärä tähän mennessä: Kahdeksan päivää Lovisassa. Työtunteja yhteensä: 40 tuntia. Kilometerejä takana: 120 km. Ostettuja tunteja puusepältä: 24.