P & K I/2012
Puuvenekeskus elää nousukautta
TEKSTI JANNE IMPIÖ • KUVAUS JARI LAUKKANEN
Klassinen purjevene Blue Marlin ennallistetaan mesenaatin turvin kotkalaisessa veneveistämössä.
KOTKAN KANTASATAMAN ilmassa leijailee imelä sellun haju. Veden äärellä tuuli käy leppoisasti idästä. Vanhan satama-alueen arjesta muistona ovat muutamat yksittäiset rakennukset sekä viisi raanaa eli satamanosturia.
Laiturin varsi elää uutta aikaa: aivan meren rantaan on noussut kaksi uudisrakennusta. Molemmat ovat arkkitehti Ilmari Lahdelman käsialaa.
Laiturin päässä koreilee 2008 avattu Merikeskus Vellamo, ja entisen Kalarannan konepajan kohdalla toimii samana vuonna aloittanut Suomen puuvenekeskus.
KOTKAN TUNNETUIMMAN puuveneveistämön erottaa jo kaukaa. Kaarihallin muotoisen veistosalin sisältä kuuluu ääniä. Työn touhussa on useita puuveneveistäjiä.
Vieraita vastassa on keskuksen johtaja Leo Skogström. Hän johdattaa tulijat rakennuksen toiseen kerrokseen ensin yleisöparvelle ja sitten näyttelyhuoneeseen.
Alhaalla veistosalissa kaiken keskipisteenä on yli 21 metriä pitkä puinen purjevene. Teräspukit pitävät puolivalmiin puuveneen pystyssä ja oikeassa ryhdissä.
Näky on aika lohduton: veneen kylkilaudoista paistaa läpi. Ruosteiset vanhat rautakaaret ovat muistona salin seinillä.
Kansirimat on irrotettu ja siirretty toiseen halliin. Peräti 15,8 tonnia painava lyijyköli odottaa ulkona uudelleen kiinnitystä. Veneen alkuperäinen salonki on purettu osiin ja puuosat reunustavat veistämön seiniä.
BLUE MARLIN –VENEESTÄ on kuiskittu puuvenepiireissä viimeiset vuodet. Se on nostanut vanhan kotkalaisen veistoperinteen uuteen arvoon. Vastaavanlaista venettä ei ole ennen ollut Suomen maaperällä.
– Jos hyvin käy, suomalaisten maine veneenrakentajina ja -korjaajina vahvistuu entisestään, kun Blue Marlinin entisöintiurakka on ohi, summaa Skogström.
Näyttelytilassa Skogström kertoo veneen historiasta ja esittelee Ari Väärikkälän siitä rakentamaa pienoismallia. Veneen purjeala on 183 neliötä, ja vinssejä veneessä on valmistuessaan peräti 37 kappaletta.
BLUE MARLIN on 12 mR -luokan kilpapurjevene, ja se valmistui Hurricane-nimisenä Englannissa vuonna 1938. Veneen tilaaja oli bermudalainen öljymiljonääri Marion Betty ”Joe” Carstairs.
Carstairs ei koskaan ehtinyt purjehtimaan itse veneellään, vaan hän möi sen pian seuraavalle omistajalle. Jahti vaihtoi vuosikymmenten aikana tiheästi omistajaa.
Toisen maailmansodan jälkeen vene myytiin Italiaan ja se oli saman perheen omistuksessa yli 50 vuotta. Kaksitoistametrisillä purjehdittiin vuosina 1958–1988 purjehduskilpailu America’s Cup, jossa puiset 12 mR -veneet kilpailivat maailman tunnetuimman purjehduspokaalin voitosta.
Lopulta eräs suomalainen puuveneharrastaja kiinnostui veneestä, osti sen ja kuljetutti 68-vuotiaan veneen rekkakyydillä Slovenian Izolasta ensin Travemündeen, sieltä laivalla Helsinkiin ja rekalla Kotkaan vuonna 2006.
ENNEN KUIN TARINA JATKUU, on palattava historiassa pari vuosikymmentä taaksepäin. Ei ole ihan sattuma, että Blue Marlin päätyi Kotkaan entisöitäväksi.
Leo Skogström kertoo, kuinka hän sai vuonna 1990 Kotkan kaupungilta tehtäväksi selvittää, onko puuveneillä tulevaisuutta maailmalla. Tehtävä tuntui sopivalta, kun myös ministeri Aatos Erkko antoi selvitykselle tukensa.
Puuveneet, merenkulku ja purjehdus olivat Skogströmille tuttuja asioita pienestä pitäen. Aikaakin Skogströmillä oli sopivasti. Hän oli jäänyt everstiluutnanttina vuonna 1987 eläkkeelle rajavartiolaitoksen palveluksesta.
Selvitystehtävän vuoksi Skogström kiersi maailmaa Yhdysvaltoja ja Skandinaviaa myöten. Hän yritti selvittää puuvenerakentamisen ja -harrastuksen trendejä ja miettiä, millä tavoin Suomessa puuvenerakentamista voitaisiin edistää.
LOPULTA SKOGSTRÖM EHDOTTI, että Kotkaan järjestettäisiin kansainväliset puuvenemessut. Idea hyväksyttiin ja 1990-luvulla pidettiin kolmet messut.
Testamentiksi kaupungille Skogström esitti puuveneperinteen kehittämissuunnitelman. Pian Haminassa käynnistyi muun muassa puuveneveistäjien koulutuslinja.
Alan harrastajat perustivat Puuvene-lehden ja Puuveneveistäjien yhdistys ry:n toiminta käynnistyi. Jatkon kannalta tärkein ehdotus koski puuvenekeskusta.
– Sen tarkoituksena oli koota yhteen puuveneveistäjät, Skogström kertoo.
Pian monet Haminasta valmistuneet puuveneartesaanit ja muualtakin valmistuneet veneveistäjät perustivat yhdessä Kotkan puuvenekeskuksen Kalarannan konepajan entisiin tiloihin.
PUUVENEOSAKUNTA TOIMI aktiivisesti kymmenen vuotta. Osuuskuntalaiset rakensivat uutta ja korjasivat vanhaa, kunnes Kotkan kaupungin mitta tuli täyteen.
Kaupungista oli tullut vähitellen osuuskunnan suurin osuuksien omistaja ja se joutui rahoittamaan yhä enemmän osuuskunnan toimintaa. Pian valmisteltiin osuuskunnan lopettamispäätöstä.
Tässä vaiheessa esiin on nostettava Blue Marlinin nykyinen omistaja, pankkiiri Henrik Andersin. Hänen merkittävällä taloudellisella panostuksellaan kotkalainen puuvenekulttuuri koki renessanssin.
Suomessa Andersin on tullut tunnetuksi Evli Pankin suuromistajana, yhtenä Suomen rikkaimpana miehenä. Kotkalaisten veistäjien keskuudessa hänet tunnettiin myös intohimoisena puuveneharrastajana.
Aiemmin Andersin oli tilannut puuvenekeskukseen kuuluvalta Juha Suorsalta pienen purjeveneen sekä korjauttanut vielä toisen yksilön vuodelta 1937. Molemmat kilpapurret olivat 6 mR -veneitä eli kuutosia. Kooltaan ne olivat puolet pienempiä kuin 12 mR -luokan veneet.
VUONNA 2004 Andersin sitoutui entistä vahvemmin puuveneiden kunnostamiseen. Hän oli mukana perustamassa yhdessä kahden osuuskuntalaisen, Allan Savolaisen ja Juha Suorsan kanssa Red Sky -veistämöä. Skogström kertoo, kuinka Andersinin ruokahalu kasvoi kuutosten siivittämänä.
– Hän etsi uutta kohdetta, kunnes hampurilainen välittäjä kertoi 12 mR -veneestä, joka oli tullut hiljattain myyntiin italialaisen omistajan kuoleman vuoksi, Skogström kertoo.
Andersinin mielenkiinto heräsi. Ensimmäinen tarjous ei mennyt läpi. Lopulta hän lensi Milanoon esittäytymään omistajaperheelle.
– Kun perhe totesi hänet siivoksi mieheksi, kauppa Blue Marlinista hyväksyttiin ilman että uusi omistaja näki venettä, Skogström kertoo.
TAKAISIN KOTKAN PUUVENEKESKUKSEEN. Sen vanhan konepajan tilat eivät ollenkaan soveltuneet ollenkaan Blue Marlinin kunnostamiseen, eikä muuallakaan Suomessa ollut sopivaa tilaa. Lopulta Andersin päätti, että purjevene kunnostetaan Kotkassa. Hän jätti ostotarjouksen Kotkan kaupungille puuvenekeskuksesta. Kaupunki hyväksyi tarjouksen, sopi tontin vuokraamisesta ja antoi luvan uudisrakennukselle.
Uusi veistämörakennus rakennettiin kahdeksassa kuukaudessa. Suomen puuvenekeskuksen avajaisia vietettiin toukokuussa 2008.
Veistämöstä rakennettiin nykyaikainen: laitteet valvovat, että lämpötila on tasainen, ilmankosteus pysyy 68 prosentissa ja ilma on puhdas hiontapölystä.
Uutta on myös Yhdysvalloista lainattu idea yleisöparvesta: veistämön arkeen voi tutustua päivittäin häiritsemättä työntekoa.
ENNEN KUNNOSTUSURAKKAA Blue Marlin oli laiturissa kymmenen vuotta, eikä sillä juuri purjehdittu.Veneen kunto oli myös pahasti kärsinyt.
Kotkassa ensimmäisten viikkojen aikana vene kuvattiin ja purettiin. Entisöintisuunnitelman teko oli vaikeaa, koska veneen alkuperäiset piirrokset tuhoutuivat toisen maailmansodan pommituksissa.
Entisöintiä varten tarvittavien mallipiirrosten tekemisessä suurena apuna olivat Blue Marlinin1934 ja 1937 rakennetut sisaralukset. Niiden piirrokset löytyivät Greenwichin merimuseon arkistoista.
Veistämö käytti ensimmäisten piirrosten piirtämisessä apuna laseria. Piirustukset eivät kuitenkaan onnistuneet. Monien mittausten jälkeen apuun kutsuttiin David Pedrick. Hän on erikoistunut 12 mR -veneisiin.
Pedrick tutki veneen mittoja kolmen päivän ajan luotilangan ja mittanauhojen avulla. Pian selvisi, että mittasääntö ei pätenyt lasermittausten mittoihin. Tehdyt mittaukset olivat epätarkkoja.
Mittauksia tarvittiin lisää. Niitä ennen veneen ryhtiä parannettiin uusilla terästuilla.
– Lopulta vasta neljännet piirustukset olivat riittävän tarkat, Skogström kertoo.
ISON PUUVENEEN kunnostamiseen tarvitaan paljon puuta. Kaikki kylki- ja pohjalaudat, perä- ja keulatievit sekä rungon ja kölin välissä oleva emäpuu vaihdetaan uusiin.
Käytännössä vanha vene puretaan ja rakennetaan uudestaan alkuperäiseen kuntoonsa.
– Alkuperäinen vene ei koskaan häviä. Ainoa oikea veneen referenssi on vene itse, Skogström filosofoi ennallistamistyön merkitystä.
Veistämö tilasi kylkilautoja varten afrikkalaista mahonkia kymmenen kuutiota. Puunkulutusta kompensoidakseen Andersin istututti 5400 mäntyä, 2550 kuusta, 5900 lehtikuusta ja 1950 tammea Kotkan lähelle.
Veneen masto rakennetaan uusiksi. Veistämö on kehittänyt rakennustekniikan, jonka avulla mastosta tulee ontto, mutta erittäin kestävä. Maston puuaineksena käytetään alaskalaista kuusta.
Veneen rautaiset tukikaaret on nyt poistettu. Tilalle asetetaan upouudet pronssikaaret.
– Projekti hieman myöhästyy tämän vaativan
työvaiheen vuoksi, Skogström sanoo.
Tamperelainen metallipaja sahasi vesisahalla kaaret oikean levyiseksi pronssilevyistä. Veistämön metallipajassa kaaret taivutetaan ja hitsataan oikeaan muotoon.
VEISTÄMÖLLÄ RIITTÄÄ TÖITÄ Blue Marlinin parissa vähintään seuraavat puolitoista vuotta. Rungon perinpohjaisen kunnostamisen jälkeen kootaan veneen alkuperäinen salonki.
Veistämön päätehtävänä on kunnostaa Blue Marlin purjehduskuntoon. Koko projektin kustannusarviot nousevat yli miljoonan euron.
Hanke työllistää kymmenen henkeä. Tavoitteena on, että vene valmistuu purjehduskuntoon kesäksi 2012 ja osallistuu 12 mR -luokan maailmanmestaruuskisoihin seuraavana vuonna.
FAKTA:
BLUE MARLIN 12 rM
• Rakennettu Camper & Nicholsonin veistämöllä Englannissa, Gosportissa.
• Veneen suunnittelija Charles E. Nicholson.
• Veneen mitat: pituus 21 metriä, leveys 3,60, syväys 2,7 metriä ja paino vähintään 25,5 tonnia.
• Maston korkeus 29 metriä, minimipaino 480 kiloa.
• Purjepinta-ala (iso- ja keulapurje) 183 neliötä ja pallopurje
yli 300 neliötä.
• R-mittasääntö: L + 2d + SQR(S) – F/2,37 = 12 metriä (L = vesilinjan pituus (LWL), S = purjepinta-ala, d = rungon lannemittojen ero, F = vapaalaita)
• Omistaja Henrik Andersin, kotiseura Nylänska Jaktklubben
(NJK), Helsinki.
• Lisätietoja: www.bluemarlin.fi
Teksti julkaistu alunperin SENTTERI-lehdessä 2010.
COPYRIGHT Janne Impiö
Lähde mainittavat tekstiä lainattaessa
ALKUPERÄINEN JUTTU KUVINEEN:
* * *
Jälkikirjoitus 9.4.2012
Blue Marlin -veneen kunnostusprojekti on edennyt reippaasti viime vierailustani. Veneen kuulumiset voi tarkistaa täältä. Veneen huikeat pronssikaaret ovat löytäneet paikkansa. Kylkien laudoistus on myös valmistunut: laitajaisia vietettiin huhtikuussa 2011. Edessä olivat enää kylkien hionta ja maalaus, salongin asentaminen ja maston veisto. Puisen puukölin veiston jälkeen helmikuussa 2012 veneen köli laskettiin viimein paikoilleen.
